hurma
substantiivi
-
viehätys tai lumous
Hän oli täydessä hurmassa.
Taivutus
yks. nom. hurma, yks. gen. hurman, yks. part. hurmaa, yks. ill. hurmaan, mon. gen. hurmien hurmain, mon. part. hurmia, mon. ill. hurmiin.
Esimerkit
Hänen hymynsä on aivan hurma.
Tämä paikka on kuin suoraan hurmaavan sadun sivuilta.
Hän puhui yleisölle
Etymologia
Peräisin ruotsin sanasta 'horm', joka tarkoittaa hurmaa tai lumoa.
Käännökset
| englanti |
captivation |
Liittyvät sanat
hurmaus, hurmio, huuma, lempiLäheisiä sanoja
hurjistuttaa, hurjuus, hurlumhei, hurma, hurmaaja, hurmaantua