huvila
substantiivi
-
ylellinen tai suuri maatalo, jota käytetään vapaa-ajan asumiseen
Meillä on huvila maaseudulla.
Taivutus
yks. nom. huvila, yks. gen. huvilan, yks. part. huvilaa, yks. ill. huvilaan, mon. gen. huviloiden huviloitten huvilain, mon. part. huviloita, mon. ill. huviloihin.
Esimerkit
Perhe vietti kesänsä kauniissa huvilassa.
Ostin juuri vanhan huvilan maalta.
Huvilan rauha on rikkumatonta.
Käännökset
Riimisanakirja
huvila rimmaa näiden kanssa:
hirsihuvila, pitsihuvila, loistohuvila, puuhuvila, kesähuvila
Liittyvät sanat
huvila-asukas, huvila-alue, huvila-asutus, dat¨a, datšaLäheisiä sanoja
huvialus, huvielämä, huvikseen, huvila, huvila-alue, huvila-asukas