hämäännys
substantiivi
-
tunteen tila jossa on sekava tai epävarma
Hän tunsi hämmennyksen navigoidessaan uudessa kaupungissa.
Taivutus
yks. nom. hämäännys, yks. gen. hämäännyksen, yks. part. hämäännystä, yks. ill. hämäännykseen, mon. gen. hämäännysten hämäännyksien, mon. part. hämäännyksiä, mon. ill. hämäännyksiin.
Esimerkit
Hämäännys oli käsin kosketeltavaa.
Tilanne aiheutti paljon hämmennystä.
Hämäännys ei kestänyt kauaa.
Etymologia
johdettu sanasta 'hämääntyä'
Käännökset
Läheisiä sanoja
hämäännyksiin, hämäännyksissä, hämäännyksissään, hämäännys, hämäännyttää, hämääntyä