häntäluu
substantiivi
-
luut, jotka muodostavat eläimen hännän
Koiran häntäluu oli vahingoittunut onnettomuudessa.
Taivutus
yks. nom. häntäluu, yks. gen. häntäluun, yks. part. häntäluuta, yks. ill. häntäluuhun, mon. gen. häntäluiden häntäluitten, mon. part. häntäluita, mon. ill. häntäluihin.
Esimerkit
Lääkäri tutki häntäluun murtumaa.
Istuminen oli kivuliasta häntäluun vuoksi.
Häntäluu voi vaurioitua helposti.
Käännökset
Läheisiä sanoja
häntähihna, häntäjouhi, häntäkärpänen, häntäluu, häntänikama, häntäpuoli