höperyys
substantiivi
-
tyhmyys, älyn puute, hupsuus
Hänen höperyytensä tekee hänestä erityisen hauskan.
Taivutus
yks. nom. höperyys, yks. gen. höperyyden, yks. part. höperyyttä, yks. ill. höperyyteen, mon. gen. höperyyksien, mon. part. höperyyksiä, mon. ill. höperyyksiin.
Esimerkit
Höperyys johtuu joskus yksinäisyydestä.
Vanhuus tuo mukanaan tiettyä höperyyttä.
Hänen höperyyttään katsotaan läpi sormien.
Etymologia
Johdettu sanasta 'höperö' ja substantiivin suffiksi '-yys'.
Käännökset