ies

substantiivi

  1. ohjauslaite, joka on hevosen tai muun vetoeläimen ympärillä

    Hevonen oli valjastettu ikeen eteen.
Taivutus

yks. nom. ies, yks. gen. ikeen, yks. part. iestä, yks. ill. ikeeseen, mon. gen. ikeiden ikeitten, mon. part. ikeitä, mon. ill. ikeisiin ikeihin.

Synonyymisanakirja

ies

  1. hevosen varusteet, valjaat.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hevosella on vörtti ja ies.
Iestä käytetään apuna kuormajuhdilla.
Vanha ies oli kulunut ja murtui.

Etymologia

Suomen vanhahtava sanonta kuolaimelle, joko hevosvaljaiden suuosa.

ike, slaavilainen (puola, venäjä); sukulaissanat viro ike, venäjä igo. Englanniksi yoke

Riimisanakirja

ies rimmaa näiden kanssa:

rabies, mies, bi-mies, PR-mies, jees-mies, kyllä-mies, maamies, rahamies, vihamies

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ien, ientasku, ientulehdus, ies, iestää, iglu

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu

Kuinka pitäisi ymmärtää raamatun kohta valitusvirret 3:27 " Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan." ? nimetön 6.5.2013