ies
substantiivi
-
ohjauslaite, joka on hevosen tai muun vetoeläimen ympärillä
Hevonen oli valjastettu ikeen eteen.
Taivutus
yks. nom. ies, yks. gen. ikeen, yks. part. iestä, yks. ill. ikeeseen, mon. gen. ikeiden ikeitten, mon. part. ikeitä, mon. ill. ikeisiin ikeihin.
Esimerkit
Hevosella on vörtti ja ies.
Iestä käytetään apuna kuormajuhdilla.
Vanha ies oli kulunut ja murtui.
Etymologia
Suomen vanhahtava sanonta kuolaimelle, joko hevosvaljaiden suuosa.
ike, slaavilainen (puola, venäjä); sukulaissanat viro ike, venäjä igo. Englanniksi yoke
Käännökset
englanti |
yoke |
Riimisanakirja
ies rimmaa näiden kanssa:
rabies, mies, bi-mies, PR-mies, jees-mies, kyllä-mies, maamies, rahamies, vihamies
Läheisiä sanoja
ien, ientasku, ientulehdus, ies, iestää, iglu
Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?
Suomisanakirja ProKeskustelu
Kuinka pitäisi ymmärtää raamatun kohta valitusvirret 3:27 " Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan." ? nimetön 6.5.2013