ihmisluonto

substantiivi

1. ihmisen luontainen käyttäytyminen tai dualistinen luonne

   Ihmisluonto voi olla sekä ystävällistä että julmaa.

Taivutus

yks. nom. ihmisluonto, yks. gen. ihmisluonnon, yks. part. ihmisluontoa, yks. ill. ihmisluontoon, mon. gen. ihmisluontojen, mon. part. ihmisluontoja, mon. ill. ihmisluontoihin.

Synonyymisanakirja

ihmisluonto

1. ominaispiirre, ominaisuus, attribuutti.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kirja käsittelee ihmisluontoa eri näkökulmista.
Ihmisluonto on monimutkainen ja muuttuva.
Ihmisluonnon tunteminen on tärkeää.

Käännökset

Sitaatit

• "ihmisluonto on täynnä huikentelevaisuutta, ikävää ja levottomuutta."

• "Mitä enemmän analysoi ihmistä, sitä enemmän kaikki syyt analysointiin katoavat. Ennemmin tai myöhemmin viroaa siihen kamalaan universaaliin asiaan nimeltä ihmisluonto."

Riimisanakirja

ihmisluonto rimmaa näiden kanssa:

luonto, lähiluonto, metsäluonto

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ihmiskäsi, ihmislapsi, ihmisluonne, ihmisluonto, ihmisläheinen, ihmisläheisesti