ikoni
substantiivi
-
ortodoksikirkon pyhä kuva tai henkilö, jota kunnioitetaan ylivertaisena esikuvana tietyllä alalla
Hän on muotimaailman ikoni.
Taivutus
yks. nom. ikoni, yks. gen. ikonin, yks. part. ikonia, yks. ill. ikoniin, mon. gen. ikonien ikoneiden ikoneitten, mon. part. ikoneja ikoneita, mon. ill. ikoneihin.
Esimerkit
Ikoni edustaa pyhää henkilöä.
Kirkoissa on usein ikoneja.
Hänen huoneessaan on vanha ikoni.
Ikonimaalari työskentelee huolellisesti.
Ikonien taide on arvostettua.
Etymologia
Peräisin kreikan sanasta ????? (eik?n), joka tarkoittaa kuvaa tai muotokuvaa.
Käännökset
Liittyvät sanat
ikono-, ihmeitätekevä, ikonostaasiLäheisiä sanoja
ikkunaverho, ikkunoida, ikkunointi, ikoni, ikonimaalari, ikonimaalaus