ikä
substantiivi
-
ajan mitta, joka kuvaa henkilön tai asian olemassaoloa, esim. vuosina
Petteri täyttää tänä vuonna 35, jolloin hänen ikänsä on 35 vuotta.
Taivutus
yks. nom. ikä, yks. gen. iän, yks. part. ikää, yks. ill. ikään, mon. gen. ikien ikäin, mon. part. ikiä, mon. ill. ikiin.
Esimerkit
He iloitsivat lapsen ensimmäisestä ikävuodesta.
Iän myötä viisautta kertyy.
Ikä on vain numero.
Silloin sen tuli ikävä
Kaikki ikäluokat kutsuttiin aseisiin ja kaikki reserviupseerit määrättiin harjoittelemaan
Kaksi nuorempaa veljeksistä, Boris (Bernhard) ja Mikael (Georg) Karlovitsh, olivat hekin ikänsä loppuun sotilasuralla
Etymologia
Johdettu germaanisesta sanasta.
suomalais-ugrilainen kantakieli yikä; sukulaissanat viro iga, pohjoissaame ahki, jahki, unkari ev (vuosi). Englanniksi age
Käännökset
englanti |
age |
Slangisanakirja
-
ankee: ikävä / tylsä : Se oli aika ankee pätkä.
-
dooli: ikävä / paha
-
halju: ikävä / tylsä / mitätön / epäreilu
-
hatsii: ikävöidä
-
hattumainen: ikävä / epämiellyttävä (lievennys san. vittum.) : Siit iski päälle vähä hattumaiset fiilikset.
-
korni: ikävä / tylsä
-
kökkä / kökkö: ikävä / nolo
-
kökkö: ikävä / nolo
-
mittaris 18: ikää 18 vuotta / 18-vuotias
-
mälsä: ikävä / kurja : Tääl on ihan mälsää, lähetää menee / nostelee / nykii.
-
paskajuttu: ikävä asia
-
paskamainen: ikävä / kurja / hankala
-
runkku: ikävä / inhottava : Se oli ihan runkku mesta, ei siel saanu ku keskarii.
Riimisanakirja
ikä rimmaa näiden kanssa:
leikki-ikä, keski-ikä, teini-ikä, suojaikä, poikaikä, virkaikä, uhmaikä, naimaikä, kutsuntaikä
Läheisiä sanoja
ikuisuus, ikuisuuskysymys, ikuisuusongelma, ikä, ikäero, ikähyvitys