ilmatiede
substantiivi
-
tiede, joka tutkii ilmakehän ilmiöitä
Ilmatiede on mielenkiintoinen tutkimusala.
Taivutus
yks. nom. ilmatiede, yks. gen. ilmatieteen, yks. part. ilmatiedettä, yks. ill. ilmatieteeseen, mon. gen. ilmatieteiden ilmatieteitten, mon. part. ilmatieteitä, mon. ill. ilmatieteisiin ilmatieteihin.
Esimerkit
Ilmatiede tutkii ilmakehän ilmiöitä.
Professori piti luennon ilmatieteestä.
Ilmatieteessä pyritään ennustamaan säätiloja.
Käännökset
| englanti |
meteorology |
| ranska | météorologie (f) |
| saksa | Meteorologie (f), Wetterkunde (f), Witterungslehre (f) |
| kreikka | μετεωρολογία (f) |
| unkari | meteorológia, légkörtan, légtüneménytan |
| italia | meteorologia (f) |
| puola | meteorologia (f) |
| romania | meteorologie (f) |
| venäjä | метеороло́гия (f) |
| ruotsi | meteorologi, väderlekslära |
Riimisanakirja
ilmatiede rimmaa näiden kanssa:
historiatiede, rajatiede, salatiede, kansatiede, liikuntatiede, yhteiskuntatiede, sotatiede
Liittyvät sanat
meteorologiaLäheisiä sanoja
ilmatankkaus, ilmatasku, ilmateitse, ilmatiede, ilmatiehyt, ilmatieteellinen