imu

substantiivi

  1. vellankääntely, liehittely, kyky houkutella tai saada joku innostumaan

    Hänen karismansa ja imunsa tekevät hänestä hyvän myyntimiehen.
Taivutus

yks. nom. imu, yks. gen. imun, yks. part. imua, yks. ill. imuun, mon. gen. imujen, mon. part. imuja, mon. ill. imuihin.

Synonyymisanakirja

imu

  1. Uzbekistanin islamilainen liike, IMU, paluuvirtaus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Pölynimurin imu on tehokas.
Hänen puheessaan oli vetävä imu.
Imu voi joskus olla vastustamaton.

Etymologia

Kantasanasta 'tekijä' tai suomen verbistä 'imetä', joka tarkoittaa 'vetoa', esim. imu imurissa.

Slangisanakirja

  • imuri: kelvonton maalivahti

  • imuri / "hooveri": hyvä imemään siitintä

  • imuroi: kerätä / varastaa

  • imuttaa: siirtää omaan tietokoneeseen : Onks mitää geimii mitä kandeis imuttaa?

  • lutsi: imuke

  • slugi: imuke / ovela

Riimisanakirja

imu rimmaa näiden kanssa:

rasvaimu, leimu, syysleimu, riimu, limu, loimu, poimu, rasvapoimu, mongolinpoimu

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro