imu
substantiivi
-
vellankääntely, liehittely, kyky houkutella tai saada joku innostumaan
Hänen karismansa ja imunsa tekevät hänestä hyvän myyntimiehen.
Taivutus
yks. nom. imu, yks. gen. imun, yks. part. imua, yks. ill. imuun, mon. gen. imujen, mon. part. imuja, mon. ill. imuihin.
Synonyymisanakirja
imu
-
Uzbekistanin islamilainen liike, IMU, paluuvirtaus.
Esimerkit
Pölynimurin imu on tehokas.
Hänen puheessaan oli vetävä imu.
Imu voi joskus olla vastustamaton.
Etymologia
Kantasanasta 'tekijä' tai suomen verbistä 'imetä', joka tarkoittaa 'vetoa', esim. imu imurissa.
Käännökset
englanti |
IMU |
Slangisanakirja
-
imuri: kelvonton maalivahti
-
imuri / "hooveri": hyvä imemään siitintä
-
imuroi: kerätä / varastaa
-
imuttaa: siirtää omaan tietokoneeseen : Onks mitää geimii mitä kandeis imuttaa?
-
lutsi: imuke
-
slugi: imuke / ovela
Riimisanakirja
imu rimmaa näiden kanssa:
rasvaimu, leimu, syysleimu, riimu, limu, loimu, poimu, rasvapoimu, mongolinpoimu
Läheisiä sanoja
impulsiivisuus, impulssi, impulssiosto, imu, imuke, imukeräily