instruktiivi
substantiivi
-
kielitieteessä sijamuoto joka ilmaisee välineen tai keinon
Suomen kielessä käsin on instruktiivimuoto.
Taivutus
yks. nom. instruktiivi, yks. gen. instruktiivin, yks. part. instruktiivia, yks. ill. instruktiiviin, mon. gen. instruktiivien, mon. part. instruktiiveja, mon. ill. instruktiiveihin.
Synonyymisanakirja
instruktiivi
-
ohjeellinen, opastava, opetusmuoto, opetuskeinot, keinonto.
Esimerkit
Suomen kielessä on harvoin käytetty instruktiivi.
Instruktiivin käyttö vaatii harjoitusta.
Opiskelija ymmärtää instruktiivin merkityksen.
Instruktiivi ilmaisee tapaa tai keinoa.
Instruktiivin käyttö selitettiin kurssilla.
Etymologia
Johdettu latinankielisestä 'instructivus'
Käännökset
| englanti |
puhekieltä instructive. |
| ranska | instructif (m) |
| saksa | Instruktiv (m) |
| venäjä | инструкти́вный паде́ж (m), инструкти́в (m) |
Riimisanakirja
instruktiivi rimmaa näiden kanssa:
aktiivi, puolueaktiivi, ympäristöaktiivi, objektiivi, zoom-objektiivi, kauko-objektiivi, makro-objektiivi, laajakulmaobjektiivi, teleobjektiivi, normaaliobjektiivi
Liittyvät sanat
instrumentaali, keinontoLäheisiä sanoja
institutionalisoitua, instituutio, instituutti, instruktiivi, instrumentaalimusiikki, instrumentaalinen