intoilu
substantiivi
-
innostuksen tai kiinnostuksen ilmaisu
Hänen intoilunsa auttaa häntä löytämään uusia harrastuksia.
Taivutus
yks. nom. intoilu, yks. gen. intoilun, yks. part. intoilua, yks. ill. intoiluun, mon. gen. intoilujen intoiluiden intoiluitten, mon. part. intoiluja intoiluita, mon. ill. intoiluihin.
Esimerkit
Intoilu matkustamisesta oli tarttuvaa.
Liiallinen intoilu voi väsyttää muut.
Intoilusta huolimatta hän pysyi realistisena.
Niistä ikäänkuin katosi entinen hilpeä, riemukas, vapaa intoilu, ja valoisan, yläilmoihin katsovan aatteellisuuden sijaan näytti pääsevän valtaan jokin huolestuneisuus, joka, katse maisiin asioihin luotuna, kohdistui ulkoapäin kasaantuviin taktiikka- ja taistelukysymyksiin
Muiden intoilu painosti hänen mieltään, ja vilkkaista poliittisista keskusteluista hän alkoi vetäytyä pois mennen mieluummin puutarhaan kitkemään
Käännökset
Liittyvät sanat
terveysintoilu, raivopäinenLäheisiä sanoja
intohimottomuus, intoilija, intoilla, intoilu, intomieli, intomielinen