irtautuma
substantiivi
-
kohta tai asia, joka on irtautunut jostakin
Tarkastimme kaikki mökin irtautumat turvallisuuden varmistamiseksi.
Taivutus
yks. nom. irtautuma, yks. gen. irtautuman, yks. part. irtautumaa, yks. ill. irtautumaan, mon. gen. irtautumien irtautumain, mon. part. irtautumia, mon. ill. irtautumiin.
Esimerkit
Irtautuma havaittiin tietokoneanalyysissä.
Geologit tutkivat irtaumaa maaperässä.
Hoidimme puun rungon irtautuman.
Käännökset
englanti |
(alternative form of) |
Riimisanakirja
irtautuma rimmaa näiden kanssa:
hautuma, harhautuma, turhautuma, hajautuma, jakautuma, normaalijakautuma, ikäjakautuma, takautuma, sekautuma, ruuhkautuma
Liittyvät sanat
irtaumaLäheisiä sanoja
irtain, irtauma, irtautua, irtautuma, irtautumisnopeus, irti