irtolumi
substantiivi
-
lumi, joka ei ole kiinnittynyt mihinkään alustaan
Varo, liukastuin irtolumessa.
Taivutus
yks. nom. irtolumi, yks. gen. irtolumen, yks. part. irtolunta, yks. ill. irtolumeen, mon. gen. irtolumien irtolunten, mon. part. irtolumia, mon. ill. irtolumiin.
Esimerkit
Irtonainen lumi peitti polun.
Irtolumen alla oli jääkerros.
Lapsi leikki irtolumessa iloisesti.
Käännökset
Läheisiä sanoja
irtolisäke, irtolohkare, irtolukko, irtolumi, irtomaa, irtomyynti