irvistelijä
substantiivi
-
henkilö, joka usein irvistää
Hän oli luokan suurin irvistelijä.
Taivutus
yks. nom. irvistelijä, yks. gen. irvistelijän, yks. part. irvistelijää, yks. ill. irvistelijään, mon. gen. irvistelijöiden irvistelijöitten irvistelijäin, mon. part. irvistelijöitä, mon. ill. irvistelijöihin.
Esimerkit
Irvistelijä huvitti koko luokkaa.
Hänet tunnettiin koulun parhaana irvistelijänä.
Irvistelijä ei koskaan jäänyt ilman huomiota.
Etymologia
Johdettu sanasta 'irvistää', tarkoittaen henkilöä, joka jatkuvasti irvistää.
Käännökset
| englanti |
grinner (gloss) |
Riimisanakirja
irvistelijä rimmaa näiden kanssa:
kielijä, miekannielijä, miehennielijä, tulennielijä, miestennielijä, kilometrinnielijä, viljelijä, osa-aikaviljelijä, vuokraviljelijä, maanviljelijä
Läheisiä sanoja
irvileuka, irvileukainen, irvissä, irvistelijä, irvistellä, irvistely