irvokkuus

substantiivi

1. ominaisuus olla irvokas

   Jokaisessa taiteessa on tietty määrä irvokkuutta.

Taivutus

yks. nom. irvokkuus, yks. gen. irvokkuuden, yks. part. irvokkuutta, yks. ill. irvokkuuteen, mon. gen. irvokkuuksien, mon. part. irvokkuuksia, mon. ill. irvokkuuksiin.

Esimerkit

Kuvan irvokkuus loukkasi monia.
Irvokkuus leimasi koko näytelmää.
Maalaus puhutteli katsojaa irvokkuudellaan.

Käännökset

Riimisanakirja

irvokkuus rimmaa näiden kanssa:

ehdokkuus, hohdokkuus, taidokkuus, tehokkuus, ansiokkuus, kohtalokkuus, pelokkuus, sulokkuus, himokkuus, tarmokkuus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

irviä, irvokas, irvokkaasti, irvokkuus, isi, iskelmä