itseihailu
substantiivi
-
oman itsensä liiallinen ihailu ja arvoonpano
Itseihailu voi johtaa siihen, ettei näe omia virheitään.
Taivutus
yks. nom. itseihailu, yks. gen. itseihailun, yks. part. itseihailua, yks. ill. itseihailuun, mon. gen. itseihailujen itseihailuiden itseihailuitten, mon. part. itseihailuja itseihailuita, mon. ill. itseihailuihin.
Esimerkit
Hän ei peitellyt itseihailuaan.
Itseihailu voi olla haitallista ihmissuhteissa.
Itseihailu paistoi hänen käytöksestään.
Etymologia
Yhdistetty sanoista itse ja ihailu.
Käännökset
| englanti |
self-admiration |
Läheisiä sanoja
itsehillintä, itsehoito, itsehoitolääke, itseihailu, itseilmaisu, itseinduktio