itseoppinut

adjektiivi

  1. henkilö, joka on oppinut taitoja tai tietoja itsenäisesti ilman opettajaa

    Hän on itseoppinut kitaristi.
Taivutus

yks. nom. itseoppinut, yks. gen. itseoppineen, yks. part. itseoppinutta, yks. ill. itseoppineeseen, mon. gen. itseoppineiden itseoppineitten, mon. part. itseoppineita, mon. ill. itseoppineisiin itseoppineihin.

Synonyymisanakirja

itseoppinut

  1. autodidakti, itseoppinut henkilö.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän on itseoppinut puutarhuri.
Itseoppineet osaajat voivat pärjätä työelämässä.
Itseoppinut kitaristi ilahdutti yleisöä.

Etymologia

Alun perin yhdyssana: 'itse' + 'oppinut'.

Käännökset

englanti self-educated
autodidactic
autodidact
ranska autodidacte, autodidacte (m), g (f)
romania autodidact (m)
venäjä выучиться вы́учившийся самостоя́тельно, выучиться вы́учившийся самоучка самоу́чкой, самообу́ченный, самообразо́ванный, самоу́чка (m) (f), автодида́кт (m)
saksa Autodidakt (m)
unkari autodidakta
italia autodidatto (m), autodidatta (f)
puola samouk (m)
ruotsi autodidakt

Sanonnat

"Ellei ole itseoppinut, ei ole ollenkaan oppinut."

Riimisanakirja

itseoppinut rimmaa näiden kanssa:

oppinut, kamarioppinut, kirjanoppinut, lainoppinut, täysinoppinut, oikeusoppinut

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

autodidakti, koulunkäymätön

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro