itsetarkoitus
substantiivi
-
asia tai tavoite, jonka arvo tai merkitys on itsessään, ei sen mahdollisissa vaikutuksissa
Toiset ihmiset uskovat, että onnea ei pitäisi pitää itsetarkoituksena.
Taivutus
yks. nom. itsetarkoitus, yks. gen. itsetarkoituksen, yks. part. itsetarkoitusta, yks. ill. itsetarkoitukseen, mon. gen. itsetarkoitusten itsetarkoituksien, mon. part. itsetarkoituksia, mon. ill. itsetarkoituksiin.
Esimerkit
Joidenkin mielestä rahan tavoittelu on itsetarkoitus.
Elämän itsetarkoitus on henkilökohtainen kokemus.
Hän ei nähnyt työnteossa pelkkää itsetarkoitusta.
Etymologia
Yhdistetty sana: 'itse' (itsensä) + 'tarkoitus' (tavoite tai päämäärä)
Käännökset
Riimisanakirja
itsetarkoitus rimmaa näiden kanssa:
koitus, hiekoitus, viekoitus, sekoitus, teesekoitus, värisekoitus, kahvisekoitus, rehusekoitus, paikoitus, vinopaikoitus
Läheisiä sanoja
itsesäätyvä, itsesäätöinen, itsetarkkailu, itsetarkoitus, itsetehostus, itsetiedoton