jae
substantiivi
-
Alkeis- tai perusosa; osa kokonaisuudesta tai joukosta.
Tämä on vain yksi jae pitkästä tarinasta.
Taivutus
yks. nom. jae, yks. gen. jakeen, yks. part. jaetta, yks. ill. jakeeseen, mon. gen. jakeiden jakeitten, mon. part. jakeita, mon. ill. jakeisiin jakeihin.
Esimerkit
Luin suosikkibiisini jakeen.
Tämä raamatun jae on tunnettu.
Jae puhutteli kuulijaa.
Etymologia
Johdettu suomen verbistä 'jakaa', tarkoittaen lyhyttä tekstinpätkää, kuten runon säettä.
Käännökset
| englanti |
verse passage fraction |
Slangisanakirja
-
laput: jaetut kortit pelissä : Millaset laput sait?
Riimisanakirja
jae rimmaa näiden kanssa:
reggae, rae, hiekkarae, suolarae, lumirae, kivirae, tae, karkeistae