jouhikko
substantiivi
-
vanha kansansoitin, jossa on yleensä kolme hevosen jouhista tehtyä kieltä
Jouhikko on perinteinen suomalainen soitin.
Taivutus
yks. nom. jouhikko, yks. gen. jouhikon, yks. part. jouhikkoa, yks. ill. jouhikkoon, mon. gen. jouhikkojen jouhikoiden jouhikoitten, mon. part. jouhikkoja jouhikoita, mon. ill. jouhikkoihin jouhikoihin.
Esimerkit
Hän soitti vanhaa kansanlaulua jouhikolla.
Jouhikko on vanha suomalainen soitin.
Jouhikon ääni oli erikoinen ja kaunis.
Etymologia
Muodostettu kuvaamaan soitinta, jossa käytetty jouhia.
Käännökset
| englanti |
puhekieltä A traditional Finnish musical instrument, usually three-stringed Finnish bowed lyre. |
Läheisiä sanoja
jouhikangas, jouhikannel, jouhikantele, jouhikko, jouhimato, jouhipatja