junkkari
substantiivi
-
turhaan vaivaa nähnyt tai hindernokkainen henkilö
Ei siitä junkkarista ole yrittäjäksi.
Taivutus
yks. nom. junkkari, yks. gen. junkkarin, yks. part. junkkaria, yks. ill. junkkariin, mon. gen. junkkarien junkkareiden junkkareitten, mon. part. junkkareja junkkareita, mon. ill. junkkareihin.
Esimerkit
Vanha junkkari kertoi tarinoita seikkailuistaan.
Junkkarit ajautuivat yöllä merellä.
Kesällä junkkari kunnostettiin purjealukseksi.
Junkkarin purjeet nousivat tuuleen.
Junkkarin miehistö oli kokenutta väkeä.
Etymologia
Ruotsista 'junkare', aatelispenaali.
Käännökset
Riimisanakirja
junkkari rimmaa näiden kanssa:
rankkari, lenkkari, tarralenkkari, talvilenkkari, inkkari, vinkkari, puukkojunkkari, punkkari, runkkari
Läheisiä sanoja
junioritoiminta, junioriurheilu, junk food, junkkari, junnata, junnu