juureva
adjektiivi
-
Tyypillinen, perinteinen tai alkuperäinen
Hänellä oli juureva murre.
Taivutus
yks. nom. juureva, yks. gen. juurevan, yks. part. juurevaa, yks. ill. juurevaan, mon. gen. juurevien juurevain, mon. part. juurevia, mon. ill. juureviin.
Esimerkit
Puhe oli hyvin juureva ja maanläheinen.
Juureva ruoka on täyttävää ja maukasta.
Häneltä puuttuu juureva asenne elämään.
Käännökset
Läheisiä sanoja
juuresveitsi, juureton, juurettomuus, juureva, juurevuus, juuri