jälkikaiunta
substantiivi
-
ääni, joka kuuluu äänen päättymisen jälkeen
"Jälkikaiunta jatkui pitkään konserttisalissa."
Taivutus
yks. nom. jälkikaiunta, yks. gen. jälkikaiunnan, yks. part. jälkikaiuntaa, yks. ill. jälkikaiuntaan, mon. gen. jälkikaiuntojen jälkikaiuntain, mon. part. jälkikaiuntoja, mon. ill. jälkikaiuntoihin.
Esimerkit
Jälkikaiunta salissa oli häiritsevää.
Esitystilassa on parannettava jälkikaiuntaa.
Jälkikaiunta lisäsi musiikin syvyyttä.
Etymologia
Koostuu sanoista 'jälki' ja 'kaiunta', tarkoittaen 'jälkikäteen kuultava ääni'.
Käännökset
Liittyvät sanat
kaiunta, jälkikaikuLäheisiä sanoja
jälkijättöinen, jälkijättöisyys, jälkikaiku, jälkikaiunta, jälkikanto, jälkikasvi