jääkausi
substantiivi
-
maapallon historian ajanjakso, jolloin suurin osa maapallosta oli jään peitossa
Jääkauden aikana mammutit vaelsivat Euroopassa.
Taivutus
yks. nom. jääkausi, yks. gen. jääkauden, yks. part. jääkautta, yks. ill. jääkauteen, mon. gen. jääkausien jääkautten, mon. part. jääkausia, mon. ill. jääkausiin.
Synonyymisanakirja
jääkausi
-
pleistoseeni, pleistoseenikausi, glasiaalikausi.
Esimerkit
Jääkausi muokkasi maisemaa voimakkaasti.
Jääkauden aikana eläimet sopeutuivat uusiin oloihin.
Tutkijat edelleen selvittävät jääkausien syitä.
Etymologia
Yhdistelmä sanoista 'jää' ja 'kausi', geologinen ajanjakso, jolloin jäätiköitä on laajalla alueella.
Käännökset
Riimisanakirja
jääkausi rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Liittyvät sanat
kausiLäheisiä sanoja
jääkaira, jääkalikka, jääkarhu, jääkausi, jääkautinen, jääkeli