käpälä

substantiivi

1. eläimen jalka, jossa on varpaat ja kynnet

   Kissa nosti käpäläänsä.

Taivutus

yks. nom. käpälä, yks. gen. käpälän, yks. part. käpälää, yks. ill. käpälään, mon. gen. käpälien käpälöiden käpälöitten käpälöjen, mon. part. käpäliä käpälöitä käpälöjä, mon. ill. käpäliin käpälöihin.

Synonyymisanakirja

käpälä

1. kavio, tassu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Koiran käpälä oli kipeä pitkän lenkin jälkeen.
Hän silitti pupun käpälää lempeästi.
Kissa veti käpälänsä nopeasti takaisin.

Nyt pappa muka lähti käpälämäkeen

Käännökset

Riimisanakirja

käpälä rimmaa näiden kanssa:

takakäpälä, kissankäpälä, jäniksenkäpälä, etukäpälä

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

käpysato, käpysuomu, käpytikka, käpälä, käpälälauta, käpälämäki

Keskustelu

ja taas katson sukulaissanaksi latvian kanssa: käpälä on nykylatviassa kepa. nimetön 25.5.2013