kaarevateräinen
substantiivi
-
terä, jolla on kaareva muoto
Kokilla oli kaarevateräinen veitsi.
Taivutus
yks. nom. kaarevateräinen, yks. gen. kaarevateräisen, yks. part. kaarevateräistä, yks. ill. kaarevateräiseen, mon. gen. kaarevateräisten kaarevateräisien, mon. part. kaarevateräisiä, mon. ill. kaarevateräisiin.
Esimerkit
Hän osti uuden kaarevateräisen veitsen.
Veitsi leikkaa hyvin kaarevateräisen terän ansiosta.
Kaarevateräinen miekka on peräisin keskiajalta.
Käännökset
Riimisanakirja
kaarevateräinen rimmaa näiden kanssa:
lipeäinen, ylhäinen, pyhäinen, viimepyhäinen, vähäinen, myöhäinen, iltamyöhäinen, mattimyöhäinen, yömyöhäinen, iäinen
Läheisiä sanoja
kaareutua, kaareva, kaarevasti, kaarevateräinen, kaarevuus, kaarevuussäde