kaarre

substantiivi

  1. tien, rautatien tms. jyrkkä mutka tai kierre

    Ajoin varovasti tiessä olevaa kaarretta.
Taivutus

yks. nom. kaarre, yks. gen. kaarteen, yks. part. kaarretta, yks. ill. kaarteeseen, mon. gen. kaarteiden kaarteitten, mon. part. kaarteita, mon. ill. kaarteisiin kaarteihin.

Synonyymisanakirja

kaarre

  1. mutka, taive, kurvi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Auto ajoi tiukkaan kaarteeseen.
Tie teki jyrkän kaarteen ennen siltaa.
Kaarteessa pitää hidastaa

Etymologia

Johtuu verbistä 'kaartaa' (to curve), tarkoittaa tien tai radan kaarretta tai mutkaa.

Slangisanakirja

  • sirklaa: kaarreluistella : Oikeellepäi-sirklaamine oli aluks hankalaa.

Riimisanakirja

kaarre rimmaa näiden kanssa:

kuolemankaarre, ulkokaarre, neulansilmäkaarre, sisäkaarre

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

sisäkaarre, neulansilmäkaarre, kaareke, kaarteinen, kaarros

Läheisiä sanoja

kaarne, kaarnikka, kaarnoittua, kaarre, kaarrella, kaarresäde

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro