kaavoittuma

substantiivi

1. ilmiö, jossa alue muodostuu tai kehittyy tietyn kaavan mukaan

   Kaavoittuman myötä entiseen teollisuusalueeseen on tullut useita asuntoja.

Taivutus

yks. nom. kaavoittuma, yks. gen. kaavoittuman, yks. part. kaavoittumaa, yks. ill. kaavoittumaan, mon. gen. kaavoittumien kaavoittumain, mon. part. kaavoittumia, mon. ill. kaavoittumiin.

Synonyymisanakirja

kaavoittuma

1. massakaavoittuma, kaavamuodostuma.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Alueelle syntyi uusi kaavoittuma.
Kaavoittuma huomattiin vasta myöhään.
Istunto käsitteli kaavoittumia.

Käännökset

Riimisanakirja

kaavoittuma rimmaa näiden kanssa:

taittuma, vahingoittuma, vioittuma, sekoittuma, maksoittuma

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kaaviopiirros, kaavoittaa, kaavoittua, kaavoittuma, kaavoittuneisuus, kaavoitus