kahina
substantiivi
-
kuivien lehtien tai paperien tuottama ääni
Kuulen kahinaa yläkerrasta.
Taivutus
yks. nom. kahina, yks. gen. kahinan, yks. part. kahinaa, yks. ill. kahinaan, mon. gen. kahinoiden kahinoitten kahinojen kahinain, mon. part. kahinoita kahinoja, mon. ill. kahinoihin.
Synonyymisanakirja
kahina
-
kiistely, nahistelu, kinastelu, riitely, kina, nahina, riidanpoikanen, kiista, hämminki, hässäkkä, supina, kuiskutus.
Esimerkit
Lehtien kahina kuului selvästi puistossa.
Hän kuuli outoa kahinaa ullakolta.
Kahina lisää mysteerin tuntua.
Etymologia
Ääntä kuvaava sana, saattaa olla onomatopoeettinen alkuperältään.
Käännökset
| englanti |
spat rustle, rustling |
| venäjä | ше́лест (m), шурша́ние, шо́рох (m), сты́чка (f), дра́ка (f), спор (m), размо́лвка (f), ссо́ра (f), перебра́нка (f) |
| ranska | bruissement (m), froufrou (m), rixe (f), échauffourée (f) |
| saksa | Rascheln, Rauschen, Knistern, Handgemenge, Rauferei (f), Wortwechsel (m), Zank (m), Streit (m), Auseinandersetzung (f) |
| romania | freamăt |
| unkari | dulakodás |
| italia | zuffa, rissa, baruffa (f) |
| ruotsi | slagsmål, handgemäng, gräl |
| puola | sprzeczka (f) |
Liittyvät sanat
kahinointi, nujakka, kahakka, kihinä, säpinäLäheisiä sanoja
kahdesti, kahdestoista, kaheli, kahina, kahinoida, kahinointi