kahvittelu
substantiivi
-
kahvittelusta nauttiminen eli aikaa viettäen kahvia juoden
Naapurini tulee usein kahvitteluun.
Taivutus
yks. nom. kahvittelu, yks. gen. kahvittelun, yks. part. kahvittelua, yks. ill. kahvitteluun, mon. gen. kahvittelujen kahvitteluiden kahvitteluitten, mon. part. kahvitteluja kahvitteluita, mon. ill. kahvitteluihin.
Esimerkit
Kahvittelu ystävien kanssa rentouttaa.
Hän nauttii kiireettömästä kahvittelusta.
Kahvittelun jälkeen olo on virkistynyt.
Käännökset
Riimisanakirja
kahvittelu rimmaa näiden kanssa:
ohittelu, uhittelu, lajittelu, käsinlajittelu, luokittelu, laatuluokittelu, valittelu, surunvalittelu, huolittelu, sommittelu
Läheisiä sanoja
kahvitilaisuus, kahvitilkka, kahvittaa, kahvittelu, kahvitunti, kahvitus