kaikota
verbi
-
kadota näkyvistä tai tulla huomaamattomaksi
Taikuri sai kanin kaikomaan.
Taivutus
yks. nom. kaikota, yks. gen. kaikkoan, yks. part. kaikkosi, yks. ill. kaikkoaisi kaikkoisi, mon. gen. kaikotkoon, mon. part. kaikonnut, mon. ill. kaikottiin.
Esimerkit
Sumu alkoi kaikota aamun myötä.
Hänen pelkonsa alkoivat kaikota ajan myötä.
Kaikotaanko me täältä ennen myrskyä?
Etymologia
Mahdollisesti samaa juurta kuin 'kaika', tarkoittaen jotain, joka etääntyy tai häipyy.
Käännökset
Sanonnat
"Jos kaltaisesi löytää voisit, pian hänestä kauas kaikota soisit."
Liittyvät sanat
karkota, erkaantua, haihtua, väistyä, paetaLäheisiä sanoja
kaikkivaltius, kaikkivoipa, kaikkivoipuus, kaikota, kaiku, kaikua