kaikuva

adjektiivi

1. sellainen jossa kuuluu kaiku

   Se oli kaikuva luola, ja jokainen ääni kaikui siellä.

Taivutus

yks. nom. kaikuva, yks. gen. kaikuvan, yks. part. kaikuvaa, yks. ill. kaikuvaan, mon. gen. kaikuvien kaikuvain, mon. part. kaikuvia, mon. ill. kaikuviin.

Synonyymisanakirja

kaikuva

1. äänekäs, kajahteleva, raikuva.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänen äänensä oli kaikuva ja selkeä.
Saliin oli rakennettu kaikuva akustiikka.
Kulku käytävää pitkin oli kaikuvan raskasta.

Hänellä oli kaunis ja kaikuva lauluääni, ja innokkaasti, toinen toisensa ylittäen yleisömme kajahutteli yksiäänisesti Emmyn mukana

Käännökset

Riimisanakirja

kaikuva rimmaa näiden kanssa:

lähikuva, vihkikuva, mosaiikkikuva, trikkikuva, jälkikuva, kaupunkikuva, kielikuva, mielikuva, peilikuva

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kaikusuppilo, kaikutausta, kaikututkimus, kaikuva, kaikuvasti, kaikuvuus