kakkara
substantiivi
-
pyöreä kiteinen kiteinen kappale
Kakkara kiilsi auringossa.
Taivutus
yks. nom. kakkara, yks. gen. kakkaran, yks. part. kakkaraa, yks. ill. kakkaraan, mon. gen. kakkaroiden kakkaroitten kakkarain, mon. part. kakkaroita, mon. ill. kakkaroihin.
Esimerkit
Äiti leipoi kakkaran juhliin.
Kakkara maistui makealta kahvin kanssa.
Kakku ja kakkara katosivat nopeasti.
Käännökset
Riimisanakirja
kakkara rimmaa näiden kanssa:
jakkara, jalkajakkara, vihkijakkara, baarijakkara, lypsyjakkara, hevosenkakkara, päivänkakkara, makkara, raakamakkara
Liittyvät sanat
kikkara (2), papana