kaksintaistelu

substantiivi

  1. taistelu kahden henkilön välillä, jossa molemmilla on sama ase

    Heidän välillään oli kuumottava kaksintaistelu.
Taivutus

yks. nom. kaksintaistelu, yks. gen. kaksintaistelun, yks. part. kaksintaistelua, yks. ill. kaksintaisteluun, mon. gen. kaksintaistelujen kaksintaisteluiden kaksintaisteluitten, mon. part. kaksintaisteluja kaksintaisteluita, mon. ill. kaksintaisteluihin.

Synonyymisanakirja

kaksintaistelu

  1. kaksinkamppailu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

He haastoivat toisensa kaksintaisteluun.
Kaksintaistelu vaatii rohkeutta.
Kaksintaistelu päättyi tasapeliin.

Etymologia

Johdettu 'kaksi' ja 'taistelu,' tarkoittaen kahden henkilön välistä taistelua.

Riimisanakirja

kaksintaistelu rimmaa näiden kanssa:

haistelu, taistelu, maataistelu, rajataistelu, luokkataistelu, ilmataistelu, valtataistelu, torjuntataistelu, lähitaistelu, materiaalitaistelu

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kaksinkamppailu

Läheisiä sanoja

kaksinpuhelu, kaksintaa, kaksintaistelija, kaksintaistelu, kaksintaisteluhaaste, kaksio

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro