kansalaisuus

substantiivi

  1. oikeudellinen side henkilön ja valtion välillä

    Hän sai Suomen kansalaisuuden viime vuonna.
Taivutus

yks. nom. kansalaisuus, yks. gen. kansalaisuuden, yks. part. kansalaisuutta, yks. ill. kansalaisuuteen, mon. gen. kansalaisuuksien, mon. part. kansalaisuuksia, mon. ill. kansalaisuuksiin.

Synonyymisanakirja

kansalaisuus

  1. kansallisuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Sitaatit

  • "Se käsittämätön tyhjänpäiväisyys, masentava mitättömyys ja sairaalloinen haluttomuus itsestä huolehtimiseen ja rikkoutuneet perhe- ja sukusuhteet, jotka leimaavat suomalaisuutta kattavasti, ei ole koti, jonka mukaisesti haluamme poikaamme lähtökohtaisesti kasvattaa. Hän on ensisijaisesti venäläinen, vaikka perheemme asuukin Suomessa. Suomen kansalaisuus on laillinen tekninen termi joissakin rekistereissä, mutta de-russofikaatiota tukeva depressiivinen nihilismi arvoton tyhjyys ja jopa ihmisen luotuisuuden kieltäminen eivät ole perheemme arvoja."

Riimisanakirja

kansalaisuus rimmaa näiden kanssa:

vihaisuus, alhaisuus, vainoharhaisuus, varhaisuus, uskaliaisuus, puheliaisuus, toimeliaisuus, armeliaisuus, uneliaisuus, vaateliaisuus

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kaksoiskansalaisuus, passi (3)

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro