kansankommuuni
substantiivi
-
järjestelmä, joka perustuu kollektiiviseen maaomaisuuteen ja jossa väestö elää ja toimii kollektiivisesti
He asuivat utopistisessa kansankommuunissa.
Taivutus
yks. nom. kansankommuuni, yks. gen. kansankommuunin, yks. part. kansankommuunia, yks. ill. kansankommuuniin, mon. gen. kansankommuunien kansankommuuneiden kansankommuuneitten, mon. part. kansankommuuneja kansankommuuneita, mon. ill. kansankommuuneihin.
Esimerkit
Nuoriso perusti kansankommuunin elääkseen yhdessä maaseudulla.
Kansankommuuni edustaa kollektiivisen elämänmuodon ihanteita.
Kommuunin asukkaat jakavat kaikki tehtävät keskenään.
Etymologia
Koostuu sanoista 'kansa' ja 'kommuuni'.
Käännökset
Läheisiä sanoja
kansankirjailija, kansankirkko, kansankokous, kansankommuuni, kansankorkeakoulu, kansankoti