kansanperinne
substantiivi
-
kulttuuriperintö, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle tarinoiden, tapojen ja taitojen muodossa
Juhlimme joulua kansanperinteen mukaisesti.
Taivutus
yks. nom. kansanperinne, yks. gen. kansanperinteen, yks. part. kansanperinnettä, yks. ill. kansanperinteeseen, mon. gen. kansanperinteiden kansanperinteitten, mon. part. kansanperinteitä, mon. ill. kansanperinteisiin kansanperinteihin.
Esimerkit
Suomessa on rikas kansanperinne.
Kansanperinne kertoo menneiden sukupolvien tavoista.
Juhannus on tärkeä osa suomalaista kansanperinnettä.
Etymologia
Alkujaan yhdyssana: 'kansa' + 'perinne'.
Käännökset
Riimisanakirja
kansanperinne rimmaa näiden kanssa:
perinne, ruokaperinne, leikkiperinne
Liittyvät sanat
aarreaitta, folklore, kansanrunous, perinneLäheisiä sanoja
kansanparannus, kansanparantaja, kansanpelimanni, kansanperinne, kansanperinteentutkija, kansanperinteentutkimus