karabinieeri
substantiivi
-
Italiassa ja monissa muissa maissa toimiva järjestäytynyt sotilaallinen poliisi
Karabinieerit ottivat rikollisen kiinni.
Taivutus
yks. nom. karabinieeri, yks. gen. karabinieerin, yks. part. karabinieeria, yks. ill. karabinieeriin, mon. gen. karabinieerien, mon. part. karabinieereja, mon. ill. karabinieereihin.
Esimerkit
Karabinieeri valvoi järjestystä tapahtumassa.
Italian karabinieerit ovat legendaarisia.
Karabinieeri kantoi asetta vyöllään.
Karabinieeri auttoi turisteja löytämään reitin.
Hän palveli karabinieerina kymmenen vuotta.
Etymologia
Tulee italian sanasta 'carabiniere', joka viittaa sotilaspoliisiin tai ratsupoliisiin.
Käännökset
englanti |
carabinier, carbineer |
Läheisiä sanoja
kara, karaatti, karabiini, karabinieeri, karahdella, karahdus