karavaani
substantiivi
-
asuntovaunujen tai eläinten ryhmä, joka matkustaa yhdessä
Karavaani matkasi halki autiomaan.
Taivutus
yks. nom. karavaani, yks. gen. karavaanin, yks. part. karavaania, yks. ill. karavaaniin, mon. gen. karavaanien, mon. part. karavaaneja, mon. ill. karavaaneihin.
Esimerkit
Karavaani eteni hitaasti aavikon halki.
Karavaani pysähtyi oasiksen äärelle.
Kaupungissa nähtiin värikäs karavaani.
Karavaani toi kauan odotettuja tuotteita paikallismarkkinoille.
Matkalaisten karavaani herätti kaupungissa suurta kiinnostusta.
Etymologia
Lainasana ranskan tai italian kautta sanasta 'caravan', joka tulee alunperin persian sanasta 'karwan', tarkoittaen matkustajajoukkoa.
Käännökset
Sanonnat
"Koirat haukkuvat, karavaani kulkee."
"Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee."
Liittyvät sanat
koiraLäheisiä sanoja
karautella, karauttaa, karavaanari, karavaani, karavaanimatkailu, karavaanitie