karhi

substantiivi

1. "osittain kaskettu tai poltettu metsäalue"

   "Hän kulki karhin läpi."

Taivutus

yks. nom. karhi karhi, yks. gen. karhin karhen, yks. part. karhia karhea, yks. ill. karhiin karheen, mon. gen. karhien karhien, mon. part. karheja karhia, mon. ill. karheihin karhiin.

Synonyymisanakirja

karhi

1. kasvin osa, kasvin rakenne, kärhi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Vanha karhi oli jäänyt varaston perukoille.
Karhi auttaa pellon muokkauksessa.
Hän käytti karhia tasoittamaan maata.

Käännökset

Slangisanakirja

• Karhis: Karhupuisto Kalliossa

• karhis: karhulanka

Riimisanakirja

karhi rimmaa näiden kanssa:

orhi, kärhi, närhi, sininärhi

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

karheus, karheuttaa, karheutua, karhi, karhiainen, karhinta