kari

substantiivi

  1. kivikko tai kivinen maa meressä tai järvessä

    Laiva ajoi karille.
Taivutus

yks. nom. kari, yks. gen. karin, yks. part. karia, yks. ill. kariin, mon. gen. karien, mon. part. kareja, mon. ill. kareihin.

Synonyymisanakirja

kari

  1. piilevä vaara, sudenkuoppa, vaara.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kari näkyi merenpinnan alla.
Laiva törmäsi kariin myrskyssä.
Purjehtijat varovat kareja.

Etymologia

Tulee suoraan skandinaavisista kielistä

sukulaissanat pohjoissaame garggu. Englanniksi boulder

Sanonnat

"Merimiehen vaimo toivoi: -Tule, kari, pian mereltä."

Riimisanakirja

kari rimmaa näiden kanssa:

maakari, paakari, salakari, pakari, kveekari, pekari, suihkari, keikari, leikari

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

curry, salakari, vedenalainen

Läheisiä sanoja

karhuntalja, karhunvatukka, karhuta, kari, karibu, karies

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro