karistus
substantiivi
-
toiminta, jossa jotakin karistetaan tai pudistellaan pois
Karistus poisti matosta lian.
Taivutus
yks. nom. karistus, yks. gen. karistuksen, yks. part. karistusta, yks. ill. karistukseen, mon. gen. karistusten karistuksien, mon. part. karistuksia, mon. ill. karistuksiin.
Esimerkit
Karistus oli tarpeen ongelmanratkaisussa.
Karistus toimi opetuksena.
Hän kohtasi tekojensa karistuksen.
Käännökset
Riimisanakirja
karistus rimmaa näiden kanssa:
aristus, varistus, antikristus, koristus, suoristus, kuristus, kouristus, kuumekouristus, kuolinkouristus
Läheisiä sanoja
karistelu, karistesieni, karistetauti, karistus, karisuttaa, karisuus