karmi
substantiivi
-
laite, joka erottaa karvan tai villan eläimen iholta
Isä käytti karmita karjan viljelyssä.
Taivutus
yks. nom. karmi, yks. gen. karmin, yks. part. karmia, yks. ill. karmiin, mon. gen. karmien, mon. part. karmeja, mon. ill. karmeihin.
Esimerkit
Vanha karmi narisi tuulessa.
Ikkunan karmi oli ruosteessa.
Karmi kaipasi kipeästi maalia.
Etymologia
Lainaa ruotsin sanasta 'karm', tarkoittaa ikkunan tai oven kehystä.
Käännökset
englanti |
casing |
Liittyvät sanat
karmia, selusta, kehäLäheisiä sanoja
karmeliittamunkki, karmeliittasisar, karmeus, karmi, karmia, karmiini