karolingi
substantiivi
-
Keski-Ranskan hallinneen kuningassuvun jäsen (751–987)
Karolingit muistetaan erityisesti Kaarle Suuren hallintokaudelta.
-
Erään frankkien hallitsijasuvun jäsen.
Synonyymisanakirja
karolingi
-
Karolingit, hallitsija, kruunupää, monarkki, valtias, Kaarle Suuri, Pipin, Pipin III, Pipin Pieni.
Esimerkit
Karolingit vakiinnuttivat hallintonsa.
Karolingi politiikkaa tutkitaan edelleen.
Karolingien aikakausi vaikutti merkittävästi.
Hän tutkii karolingien kulttuuria.
Karolingit johtivat useita alueita.
Etymologia
Alkuperä latinan 'Carolingus', tarkoittaa Karoliinien dynastiaa Euroopassa.
Käännökset
englanti |
Carlovingian, Carolingian |
Läheisiä sanoja
karnevalisoitua, karoliini, karoliininen, karolingi, karolinginen, karonkka