karskius
substantiivi
-
karskin tai suorasukaisen käytöksen ominaisuus
"Hänen karskiutensa yllätti minut."
Taivutus
yks. nom. karskius, yks. gen. karskiuden, yks. part. karskiutta, yks. ill. karskiuteen, mon. gen. karskiuksien, mon. part. karskiuksia, mon. ill. karskiuksiin.
Esimerkit
Hänen karskiutensa auttoi kriisissä.
Karskius näkyi hänen eleissään.
Karskius ja lempeys vuorottelivat.
Käännökset