karva

substantiivi

  1. eläimen tai ihmisen iholla kasvava ohut hius

    Koiran karva on pehmeää.
Taivutus

yks. nom. karva, yks. gen. karvan, yks. part. karvaa, yks. ill. karvaan, mon. gen. karvojen karvain, mon. part. karvoja, mon. ill. karvoihin.

Synonyymisanakirja

karva

  1. turkki, haiven, ihokarva, hius.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kissan karva on pehmeää.
Karvanlähtö alkaa keväällä.
Koira ravisti karvaansa.

Etymologia

Peräisin itämerensuomalaisesta kantasanasta, joka tarkoittaa 'karvaa', 'hiusta'.

baltialainen (latvia, liettua, muinaispreussi); sukulaissanat viro karv, karjala karvu. Englanniksi fur, hair

Slangisanakirja

  • karvakotsa: turkishattu

  • karvaooppeli: hevonen

  • karvaperse: fillterittömän savukkeen pää

  • karvari: parturi : Täytys taas mennä karvariin.

  • karvis: karvahattu : Ota karviss messiin, siel on kova blosis.

  • posliini / -pillu: karvaton naisen sukuelinseutu (yl alaikäisiä) : Siel oli pari posliinipilluu, mut me kierrettiin ne kaukaa.

Sanonnat

"Kaljupää silittää tukkaansa ja sanoo: tukka sortilleen vaikka olis vain yksi karva."

Riimisanakirja

karva rimmaa näiden kanssa:

niskakarva, sukakarva, kulmakarva, turpakarva, partakarva, vastakarva, värekarva, juurikarva, viiksikarva

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

solukarva, sukanen, karvallinen, rousku, juurikarva

Läheisiä sanoja

karusti, karuuntua, karuus, karva, karvaasti, karvahattu

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro