kastelli
substantiivi
-
linna tai linnoitus
Vierailimme vanhassa kastellissa.
Taivutus
yks. nom. kastelli, yks. gen. kastellin, yks. part. kastellia, yks. ill. kastelliin, mon. gen. kastellien, mon. part. kastelleja, mon. ill. kastelleihin.
Esimerkit
Luonto ympäröi muinaista kastellia.
Kastellin muurit kohoavat korkealle.
Historialliset kastellit ovat suosittuja matkakohteita.
Hän ihaili kastellin arkkitehtuuria.
Kastellin sisäpiha oli vaikuttavan näköinen.
Etymologia
Italian kautta latinasta 'castellum', tarkoittaa linnoitusta tai pientä linnaa.
Käännökset
Läheisiä sanoja
kastejuhla, kastekaava, kastella, kastelli, kastelu, kasteluauto