kasvettuma
substantiivi
-
jokin, joka on kasvanut tai kehittynyt
Kasvettuma oli alkanut tulehtua ja vaati hoitoa.
Taivutus
yks. nom. kasvettuma, yks. gen. kasvettuman, yks. part. kasvettumaa, yks. ill. kasvettumaan, mon. gen. kasvettumien kasvettumain, mon. part. kasvettumia, mon. ill. kasvettumiin.
Esimerkit
Kasvettuma löytyy kasvin pinnalta.
Lääkäri tutki potilaan kasvetuman.
Kasvettuma saattoi kertoa sairaudesta.
Etymologia
Johtuu sanasta 'kasvaa', tarkoittaa jotakin kasvaessa muodostunutta.
Käännökset
Riimisanakirja
kasvettuma rimmaa näiden kanssa:
ajettuma, hapettuma, kuorettuma, kovettuma, kiinnikasvettuma, yhteenkasvettuma, ruvettuma
Läheisiä sanoja
kasvatusvanhemmat, kasvatusäiti, kasvettua, kasvettuma, kasvi, kasvianatomia